Hongkongiin laskeuduttu turvallisesti. Täällä on kuuma, yli 30 astetta ja aurinko paistaa. Harmi, että istumme sisällä iltaan asti, kunnes kone Sydneyyn lähtee. En saanut lentokoneessa kovinkaan paljoa unta, päässä pyöri liikaa ajatuksia.
Eilinen oli yksi haikeimmista päivistä elämässäni. Monet kyyneleet tuli itkettyä jättäessäni ystävät, poikaystävän ja perheen. Halaessani läheisiä läpi ja kertoessani kaikille, kuinka paljon heitä rakastan, minulle hoettiin "Kyllä sinä pärjäät. Olet vahva." Ja nyt tiedän sen. Minä pärjään.
Kun kävelin pois perheeni luota, pois poikaystäväni luota, tuntui kuin yksi ajanjakso elämässäni olisi päättynyt. Siinä hetkessä kasvoin äidin ja isän huolehtimasta tytöstä itsenäisemmäksi naiseksi. Vasta lentokoneessa istuessani ymmärsin, että nyt minä sitten oikeasti lähden. Teen sen, mistä olen niin pitkään unelmoinut.
Illalla matkamme jatkuu yölennolla Sydneyyn, missä alkaa kolmen päivän Soft Landing Camp. Matkustan tällä hetkellä kolmen muun vaihtarin kanssa: yhden suomalaisen, yhden ruotsalaisen ja yhden norjalaisen. On ihanaa, kun joku ymmärtää tasan tarkkaan miltä minusta tuntuu juuri nyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti